Kuva työnohjauksesta

SE MIKÄ EI NÄY VAIKUTTAA ENITEN

Työnohjaus ja työyhteisövalmennus organisaatioille – kehitetään vuorovaikutusta, yhteistyötä ja arjen toimintaa.

Työyhteisön toiminta rakentuu arjen tilanteissa – siinä, miten ihmiset ajattelevat, keskustelevat ja toimivat yhdessä. Kun vuorovaikutus toimii, työ etenee. Kun se ei toimi, vaikutukset näkyvät nopeasti tuloksissa ja työhyvinvoinnissa.

Työnohjauksessa syvennämme ymmärrystä työstä, sen merkityksestä ja omasta tavasta toimia. Työskentelyssä muokkaamme yhdessä toimintaa niin, että yhteistyö toimii ja tavoitteet saavutetaan kestävällä tavalla.

Autamme tekemään näkyväksi myös ne tekijät, jotka jäävät helposti piiloon – jännitteet, epäselvyydet ja odotukset. Luomme tilaa käsitellä myös vaikeita asioita, jolloin muutoksen esteet alkavat purkautua ja edellytykset uudistumiselle vahvistuvat.

Työnohjaus kytkeytyy usein strategiatyöhön ja erilaisiin muutostilanteisiin.

Työnohjaus

Työnohjauksessa yksilö tai ryhmä tarkastelee omaa työtään sekä työyhteisöönsä, toimintaympäristöönsä ja johtamiseen liittyviä kysymyksiä ja kokemuksia koulutetun työnohjaajan kanssa. Fokus on työn tutkimisessa, kehittämisessä ja ammatillisessa kasvussa.

Työnohjauksella on mahdollista

Työnohjaajamme on sitoutunut Suomen työnohjaajat ry:n ammattieettisiin ohjeisiin ja on STOryn jäsen.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!

"Lempeän jämäkästi vedetty motivoiva ohjaus."

Hanketyöntekijä, Kuopion kaupunki

Usein kysyttyä työyhteisötyöstä

Mitä eroa on työnohjauksella ja valmennuksella?

Työnohjaus on reflektiivinen prosessi, jossa tarkastellaan omaa työtä, roolia ja kokemuksia. Sen tavoitteena on syventää ymmärrystä ja tukea ammatillista kehittymistä. Valmennus on tavoitteellisempi ja suoremmin toimintaan kohdistuva työskentely, jossa kehitetään yhteisiä käytäntöjä, vuorovaikutusta sekä tapoja ajatella ja toimia yhdessä.

Milloin kannattaa valita työnohjaus ja milloin valmennus?

Työnohjaus sopii tilanteisiin, joissa halutaan pysähtyä ymmärtämään työtä, käsitellä kuormitusta tai kehittää omaa toimintaa. Valmennus on tarkoituksenmukaisempi, kun tavoitteena on parantaa yhteistyötä, selkeyttää toimintatapoja tai viedä muutosta käytäntöön. Ohjausta ja valmennusta on mahdollista hyödyntää myös rinnakkain.

Miten työnohjaus ja valmennus vaikuttavat organisaation toimintaan?

Työnohjaus ja valmennus vaikuttavat organisaation toimintaan eri tasoilla, mutta toisiaan täydentäen. Työnohjauksessa vaikutus syntyy yksilöiden kautta. Ymmärrys omasta työstä, ajattelusta ja vuorovaikutuksesta syvenee, mikä näkyy suhteessa itseen ja omaan työhön ja vaikuttaa sitä kautta laatuun, työhyvinvointiin ja yhteistyöhön. Valmennuksessa vaikutus kohdistuu suoraan yhteiseen tekemiseen: toimintatavat selkeytyvät, yhteistyö paranee ja päätöksenteko sujuvoituu. Yhdessä nämä vahvistavat organisaation kykyä toimia, kehittyä ja uudistua arjessa.

Kuinka nopeasti vaikutuksia voidaan odottaa?

Työnohjauksen vaikutukset kumuloituvat hitaammin. Valmennuksen avulla näkyviä muutoksia voi syntyä nopeammin. Molempien osalta kulttuuristen vaikutusten konkreettinen tukeminen ja yhteinen sitoutuminen tavoitteisiin ovat keskeistä.

Kenelle työnohjaus ja valmennus sopivat parhaiten?

Työnohjaus ja valmennus sopivat tilanteisiin, joissa halutaan kehittää työyhteisön hyvinvointia ja resilienssiä, vuorovaikutusta, yhteistyötä tai toimintamalleja. Työnohjauksesta hyötyvät erityisesti esihenkilöt, johtajat ja asiantuntijat, joiden työssä korostuvat vaativat vuorovaikutustilanteet, vastuu ja kuormitus. Työnohjaus tukee oman työn, roolin ja ajattelun jäsentämistä ja työhyvinvointia. Valmennus puolestaan sopii tiimeille ja yhteisöille, joissa halutaan parantaa yhteistyötä, selkeyttää toimintatapoja tai viedä muutosta käytäntöön.

Miten käsittelette vaikeita tilanteita, kuten ristiriitoja tai kuormitusta?

Käsittelemme vaikeita tilanteita tuomalla ne näkyväksi ja tarkasteltavaksi yhdessä. Luomme työskentelyyn turvallisen rakenteen ja keskustelutilan, jossa ristiriitoja, jännitteitä ja kuormitusta voidaan tutkia, ymmärtää ja käsitellä rakentavasti. Tavoitteena on ymmärtää jännitteisiä ilmiöitä systeemin kannalta ja oppia toimimaan niiden kanssa ja niistä huolimatta. Työskentely kytkeytyy aina arjen tilanteisiin – siihen, miten ihmiset kohtaavat, ovat vuorovaikutuksessa, tekevät päätöksiä ja toimivat yhdessä.